Nainen, olet oman elämäsi sankari!

Syksyn väriloistossa aurinkoinen päivä on kuin häivähdys kesän muistosta. Tällaisena aurinkoisena syksyisenä päivänä ei voi muuta kuin mennä nauttimaan ulos lähes satumaisesta hetkestä. Haravoin tänään takapihaamme samalla katsoen puista putoilevia lehtiä ja pihapiirissämme asustavaa kurrea, joka kerää tammenterhoja talven varalle. Minusta on kaunista katsella, miten luonto valmistautuu talven tuloon. Niin puut, kasvit kuin eläimetkin varautuvat tulevaan. Meilläkin on myös oma tapamme valmistautua talveen. Pihatyöt, kuten lehtien haravoiminen ja kesäkalusteiden talvisäilöön vieminen. Osa istutuksista vaatii myös talvisuojauksen, koska niiden oma kyky suojautua ilmastomme hyisiin talviin ei aivan riitä. Talven varalle olen täyttänyt myös autokatoksen puukasan, josta on sitten helppo hakea takkapuita talven kylmiin iltoihin. Takkatulen suloisessa loisteessa on nyt jo syksyn aikana mukava lämmitellä ja tuo se taloon myös mukavan tunnelman. Sisällä myös kesävaatteet saavat väistyä

  Olemme mieheni kanssa pelanneet sulkapalloa viikoittain lähes vuoden verran. Harrastus lähti liikkeelle siitä, että halusimme, jonkin yhteisen harrastuksen, kun meillä on muuten aika erilaiset mielenkiinnon kohteet matkustelua ja hyvää ruokaa lukuun ottamatta. Sulkapallo on todella mukavaa yhteistä tekemistä, eikä harrastuksen aloittaminen vaadi suuria alkuinvesointeja. Eikä toki siitäkään mitään haittaa ole, että peli saa läskit liikkeelle. Meillä pelataan aina tosissaan ja pisteidenlaskussa ollaan tarkkoja. Tosissaan pelaaminen saa tekemään homman täysillä ja kroppa tekee töiä ihan tosissaan. Tosissaan pelaamisen ei onneksi tarvitse tarkoittaa siä, että hampaat irvessä paiskotaan sulkapalloa puolelta toiselle. Kokeilimme joskus pelata ilman pistelaskua, mutta pelistä tuli tällöin velttoa puolelta toiselle pompottelua, joka ei varmasti kuluttanut juuri mitään. Silloin tällöin olemme ottaneet tyttäret mukaan peliin, jolloin sulkiksen nelinpeli on ollut hauska perheen yhtei

Löysin treenisivuston, joka auttaa oivasti itseäni eteen päin omien tavoitteideni kanssa. Steffit kirjoittaa loistavasti tunnesyömisestä, joka ainakin itselläni on ollut suuri heikkous. Uskon, että olen pääsemässä karppauksen ja vahvan tahtotilatsekkauksen turvin siitä kuitenkin irti. Nauttikaa Steffin loistavasta blogista. - thin to be Steffit: Tunnesyöpöttely : "Syö ongelma pois" - hauska sanonta mitä kaverini käyttää joskus. Joillekkin tämä on kuitenkin täysin todellinen ja jokapäiväinen tilanne. M...

 Pienistä luksushetkistä täytyy nauttia. Vietin ihanan päivän Turussa vaikkakin töiden merkeissä. Hidas lounas syötiin Ravintola Roccan terassilla auringon paisteessa Aurajoen rannalla. Lounaaksi nautin jumalaista savulohisalaattia, josta varmasti tuli kylläiseksi. Työpäivän jälkeen pujahdimme Turun keskustaan nauttimaan rauhallisesta ostosreissusta - kyllä sellaisiakin on. Minun ostorajoitteena toimii edelleen painonpudotus, joten ostin vain alusvaatteita, joihin ei ostorajoitteet pure. Ystäväni sen sijaan teki täydellisen löydön Pariisilaisen muodin mekassa, jossa alennusmyynnit olivat parhaimmillaan. Syksyyn astellaankin sitten huippu muodikkaana. -Thin to be

Kesä ja syksy on ihanaa aikaa ruoanlaitossa, kun satokauden herkut ovat parhaimmillaan. Mikä parasta suuri osa sadosta voidaan säilöä talven varalle. Tänään valmistin viimevuotisista suppilovahveroista herkullisen keiton, joka kelpaa niin karppaajalle kuin muillekin. Suppilovahverokeitto karppaajan tyyliin n. 3 dl        suppilovahveroita 1 iso          sipuli 3 rkl          voita 8 dl           maitoa 2               kasvisliemikuutiota 1 pkt         sulatejuustoa (esim. Voimakas Koskenlaskija) Valmistusohje Hienonna sienet. Paista niitä kattilassa miedolla lämmöllä, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Hienonna sipuli. Lisää sipuli ja voi kattilaan. Kun sipuli on pehmennyt lisää maito, sulatejuusto ja liemikuutio. Anna kiehua hiljalleen 2 - 3 min, eli kunnes keitto sakenee.Anna hautua kannen alla 10 -15 min. Muita mauste-ehdotuksia: suola mustapippuri aromisuola - Thin to be

Päätin antaa kivulle kyytiä. Viikonloppuisen kommelluksen jäljiltä lihakset ovat olleet aika jumissa ja yhtä jos toistakin kohtaa kropassa on vähän kolottanut. Päätin kuitenkin antaa kivulle pitkät ja lähteä kunnon kävelylenkille. Lenkillä tulikin pötkittyä 10,2 km ja kaloreita kului 768. Lenkkipolkuni varrella on pitkä pätkä hiekkatietä, jota reunustaa upea koivikko. Siinä kansallisromanttisessa maisemassa sielu todella lepää. Tuntuu siltä kuin kaiken muun voisi vain unohtaa ja antaa mielen ja kehon levähtää vaikka fyysisesti tuleekin töitä paiskittua. Pienempikin lenkki riittää siihen, että saat hetkeksi itsesi irti arjen haasteista ja ladattua omia akkujasi. Kokeile. - thin to be

Painonpudotuksessa yhtenä tärkeänä tekijänä on myös liikunnan harrastaminen. Kyllähän painon saa putoamaan ilman liikuntaakin, mutta aineenvaihdunnan ja kiinteytymisen kannalta liikunta on tärkeää. Itse pidän useista eri liikuntamuidoista ja mielestäni onkin kiva käydä välillä lenkillä, rullaluistelemassa, kuntosalilla, uimassa, pelaamassa sulkapalloa ja pesistä. Vaihtelu virkistää eikä liikkuminen tunnu yksitoikkoiselta. Eilen päätin lähteä 10-vuotiaan kuopukseni kanssa rullaluistelemaan. Tyttärelle pakotin tietenkin kaikki mahdolliset suojaukset päälle, mutta itselle heitin päähän vain lippalakin ja sauvat käsiin vauhtia lisäämään. Teimme ensin lyhyemmän lenkin tyttären ehdoilla ja saattelin hänet sen jälkeen kotiristeykseen. Käännyin vilkuttamaan hänelle tarkoituksenani tehdä vielä toinen lenkki, enemmän omaa vauhdikasta tahtiania miellyttävä sellainen. Eron hetkellä en kuitenkaan huomannut asfaltissa ollutta rikkinäistä kohtaa, johon luistimeni tössäsi ja lensin su

Motivaatio on jännä juttu, se kun saa ihmisessä aikaan ihmeitä. Olen kertonut painonpudotusprojektista muutamille lähimmille ystävilleni perheenjäsenien lisäksi ja erityisen merkillepantavaa on se, että innostus on tarttunut muihinkin. Hyvä ystäväni innostui karppauksesta myöskin ja hänen mukanaan seurasi karppauslinjalle hänen miehensä ja osa lapsistakin. Motivaatiovallankumous on siis alkanut. Harvoin tulee ajateltua, miten perheenäitinä vaikutamme muun perheen hyvinvointiin  tahtomattammekin. Eilen illalla tein iltapalaksi maukkaan tonnikalasalaatin ja olin ajatellut, että siitä riittää seuraavallekin päivälle. Tyttäreni olivat juuri laittaneet itselleen iltapalaksi leipää ja kananmunaa, mutta päätyivät hekin ottamaan salaattia lisukkeeksi. Tyttärille en ole puhunut omasta painonpudotuksestani, mutta tottakai ruokavalion muutokseni vaikuttaa heihinkin, kun tarjolla on entistä monipuolisempaa ruokaa. Tyttäreni ovat ihannepainossa, joten heidän kohdallaan täytyy pitää huoli siitä

Ihan tuolta ei toki meikäläisen lenkkikengät näytä, mutta omat Niket tuli jalkaan tänään vedettyä ja treffattua jälleen kotikulmien lenkkipolkuja. 6 kilometrin matkaan kului kyllä meikäläisen vauhdilla kokonainen tunti, mutta kaloreita kului kiitettävät 495. Tämä oli eka lenkki karppiruokavaliolla ja täytyy kyllä tunnustaa, että olo oli hieman erilainen. Noin neljän kilometrin jälkeen reissä ja hartioissa alkoi tuntua pientä kivistystä, mitä ei koskaan ole aiemmin lenkin aikana käynyt. Liekkö syynä se, ettei elimistössä ole nyt niitä hiilareita, joita lenkillä muuten kuluisi? Lenkin jälkeen olo on kuitenkin mainio ja maukas tonnikalasalaatti iltapalaksi kruunasi päiväni. Tavoitteena on käydä jatkossa 2-3 kertaa viikossa ja alkaa pikkuhijaa nostaa kuntoa jälleen juoksulenkkeilytasolle. - thin to be

Olen todella positiivisesti yllättynyt karppauksen tuomasta kylläisyyden tunteesta. Mieliteot herkkuihin kuten sipseihin, karkkeihin ja suklaaseen on myös häipynyt oikeastaan kokonaan. Tämä on ehkä helpoin dieetti ikinä juuri näiden ominaisuuksien johdosta. Aikaisemmilla dieeteillä suurin haaste on ollut mieliteot, joita jatkuva kituutus tuntui vaan lisäävän entisestään. Vietimme sunnuntaina perheen kanssa yhteistä leffailtaa kotosalla. Valmistelin itselleni lautasellisen kasviksia ja herkuksi päälle pari siivua chorizoa. Kasvislautanen teki niin kylläisen olon, että jopa chorizo tuntui liioittelulta. Olin itsekin yllättynyt, ettei tyttärien sipsipussit ja suklaalevy houkuttanut lainkaan. Nyt on niin tehokkaan virkeä olo, ettei tämä voi mennä tällä kertaa pieleen =) - thin to be

Niin se kutsui taas työmaa takaisin "sorvin" ääreen. Lomalla elimistö on tottunut sellaiseen lomarytmiin; heräillään verkalleen ja aamupala syödään vasta noin tunti heräämisestä. Herätyskellon kajahtaessa aamulla, olisi niin tehnyt mieli kääntää kylkeä, mutta ei se auta, noustava on. En ole työaamuisin syönyt aamupalaa vuosikausiin, mutta elämäntaparemontin yhteydessä olen päättänyt opetella myös tuon jalon taidon. Heh, helpommin sanottu kuin tehty. Napsin rahkaa ja ananasmurskaa verkalleen samalla kun valmistelin meikin ja kampauksen töihin. Kyllä oli niin äklö olo vääntää mitään suuhun seiskalta aamulla. Huono olo jatkui tuonne kymmeneen saakka, jolloin söin välipalaksi varatun nektariinin. Kylläpä se siitä sitten. Lounaalla saatui tämän jo neljäpäivää kestäneen karppauksen eka moka. Söin nimittäin lounaaksi kasvis-sieni-kaaliääryleitä (2 kpl), enkä tajunnut vasta kuin toisen kääryleen kohdalla, että siinähän oli myös riisiä sienien kanssa täytteenä. Onneksi lautasel

Postasin eilen reseptin Turkkilaisesta vuoasta, joka minun oli tarkoitus valmistaa päivälliseksi. Suunnitelmat muuttuivat ja lähdimmekin kyläilemään, missä nautimme karppaajalle soveltuvan grilli-illallisen. Niinpä valmistin aterian tänään lounaaksi. Ohjeen mukainen annos oli sen verran reilun kokoinen, että nelihenkinen perheemme syö siitä vielä toisenkin aterian. Maukas vuoka maistui hyvin ei-karppaavalle perheellekin. Itse vähentäisin ohjeen mukaista suolamäärä ainakin yhden teelusikallisen verran,  omaan makuuni vuoka oli hieman liian suolainen. - Thin to be

Tänään kokeillaan karppivuokaa .   Mausteinen, karitsan jauhelihapihviä ja kasviksia uunissa neljä annosta Karitsanpihvit: 700g - 1kg karitsan-nautajauhelihaa 2 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 2-3 tl suolaa n.1tl mustapippuria rouhittuna 2 keltuaista 1-2 kesäkurpitsaa 3 isoa tomaattia 200g AITOA fetajuustoa (rasvaista vuohen ja lampaanmaidosta valmistettua Kastike: 1 prk tomaattipyrettä 1-2 valkosipulin kynttä n.1 tl suolaa mustapippuria ( 1-2tl Välimeren Sisilia maustesekoituskin käy todella hyvin, jätä silloin mustapippuri pois) n. 2dl- 2,5 dl vettä Tarkista maku jos tykkäät mausteisemmasta ! Ota iso lasivuoka tai pari pienempää. Tee pihvitaikina eli sekoita vain kaikki pieneksi pilkotut sipulit ja mausteet lihan ja keltuisten kanssa tiiviiksi massaksi ja sen maustuessa leikkaa pestyt kesäkurpitsat kuorinenn n.1,5 sentin viipaleiksi ja puolita tomaatit. Kiehauta kastikkeen vesi kuumaksi ja sekoita siihen mausteet ja tomaattipyree. Kuutio

Vähähiilihydraattinen dieetti on puhuttanut viime aikoina. Ruokavalion puolestapuhujia löytyy lukemattomasti, mutta niin myös vastustajia. Hiilihydraattien suurkuluttajana olen ollut itsekin karppausta vastaan, tosin ilman mitään faktatietoa. Toukokuussa meillä oli sukujuhlat, jonne kokoontui tädit, enot ja serkut perheineen pitkästä aikaa. Enemmän tai vähemmän kaikki tädit ja enot ovat aina olleet ylipainoisia ja osa jopa sairaalloisen ylipainoisia. Kohtasin kuitenkin tänä vuonna huomattavasti kavenneita ja kevenneitä sukulaisia. Yhdelle oli tehty Gastric by pass -leikkaus, mutta muutoin päivän sana oli sukumme keskuudessakin karppaus. Oli pakko todeta, että olinkin yht´äkkiä sitä lihavaa vähemmistöä jopa siinä porukassa, jossa aina oli ollut muita itseäni lihavampia. Näin ei voi jatkua. Eilen aloitin sitten karppaamisen omallakin kohdalla. Päätöksenteko oli helppoa ja nyt sitoudun tähän projektiin  päivä kerrallaan. Joka aamu minun on motivoitava itseni uudelleen jaksamaan. Pain

Ei mene hyvin... Hiljaista on ollut blogin puolella ja yhtä hiljaista on ollut painonpudotuksen puolellakin. Ihmerohdot on syvältä eikä laihduttamisessa auta taikatemput. Se on kuulkaa kaksi lääkettä tähän vaivaan: 1) vähennä syömistä ja 2) lisää liikuntaa. Ottaa aika lujaa päähän, että en itsestäni tämän enempää ole saanut irti. Aika monta kertaa olen itselleni luvannut, että nyt tämä muuttuu ja yhtä monta kertaa pettynyt.  Pudotin noin viisi vuotta sitten 13 kg painon vartijoissa. Olo oli hyvä ja olin itseeni tyytyväinen. Heti, kun lopetin syömiseni tarkkailun ja liikkumisen kaikki kilot hiipivät salakavalasti takaisin huomattavasi nopeammin kuin ne olivat lähteneet. Ainoa keino on lopullinen elämäntapamuutos.  En lupaa mitään, mutta päivä kerrallaan on katsottava asiaa eteenpäin. - thin to be