Nainen, olet oman elämäsi sankari!

Tänään meillä oli tulevien työasujen sovitus ja olihan siinä urakkaa soviteltavaksi. Tilat olivat sen verran ahtaat, että kuvia en saanut vielä otettua, mutta firman promokuvista näkee, millaisista vaatteista on kyse. Asukokonaisuuteen kuuluu todella monta eri osaa, joista saa hyvin yhdisteltyä mieleisensä asukokonaisuuden. Tällainen setti on tulossa: 1 ulkotakki irroitettavalla sisävuorella 1 jakku 2 mekkoa 2 hametta 1 housut 2 liiviä 1 slipover 3 neuletakkia 5 kauluspaitaa 2 vyötä 1 hansikkaat 2 huivia + 1 talvikaulaliina 1 käsilaukku Valittavana oli vielä pooloneule, jonka jätin tilaamatta, kun ei tuntunut itselleni mieluiselta ja jäisi varmasti pitämättä. Housuja, hameita ja mekkoja sai valita yhteensä 5 kappaletta ja valitsin itselleni uskoakseni käytön kannalta mieluisimmalla jakaumalla. Aiemmin kirjoitin kenkävalinnoista ja kävinkin tänään hakemassa ekat työkengät. Eccon kengät ei matalalla kannalla olleetkaan minulle sopivat, 40 oli liian pieni ja 41 hölskyi

Olen jo valmiiksi miettinyt muutamia vahtoehtoja työjalkineiksi, vaikka kaikkia uniformun vaatimuksia mulla ei vielä olekaan tiedossa. Pitkä työpäivä jalkojen päällä voi olla aika rankka, mutta hyvät jalkineet on yksi tärkeä lähtökohta, joka helpottaa asiaa. Markkinointialalla tuli usein tehtyä messuviikonloppuina10 h päivässä ja yksi tärkeä seikka oli kenkien vaihtaminen työpäivän aikana, se auttoi jalkoja jaksamaan paremmin. Vaikka kaikissa kengissä oli korko, pieni muutos jalan asennossa auttoi asiaa. Löysin pari vuotta sitten Eccon jalkineet, joita olin aina pitänyt hieman mummokenkinä. Olen vuosikausia käyttänyt pääsääntöisesti korkeakorkoisia kenkiä, mutta useimmiten sen suuremmalti kiinnittämättä huomiota käyttömukavuuteen. Tuolloin päätin kuitenkin pari asiaa: 1) en osta enää muuta kuin nahkakenkiä 2) en osta halpis rönttösiä. Silloin ekan kerran avasin silmäni Eccon uudelle muotoilulle. Nämä viime talvena ostamani nilkkurit tuo korkeat korot uudelle tasolle. Muotoilu

Ilmailuala on lyhenteiden luvattu maa, sen on jo parin päivän jälkeen saanut todella huomata. Jokaiseen tehtävään on ennalta määritelty prosessi ja kaikille prosesseille on omat nimityksensä lyhenteineen ja prosessien vaiheissa lyhenteitä pulpahtaa esiin kymmenittäin lisää. Ne on selkeitä ja järkeenkäypiä ja helpottavat arkea, kun ne on sisäistetty. Työtahti opiskelupäivissä on hurja ja illallakin saa jatkaa päivän oppeja kerraten. Jokaisen aiheen jälkeen on heti perään tentti (1-2/viikko). Mehut tämä vie jo näin alussa, mutta kivaa on, kun kouluttajat ovat taitavia ja asiastaan innostuneita.

Tänään alkoi lentoemäntäkoulutuksen 6,5 viikkoa kestävä tiukka putki. Ensimmäisen viikon opettajat ovat ruotsalaisia kollegoja, joilla kokemusta on vuosikymmenien ajalta. Uskoisin, että ilmailualalla on koettu monenlaisia muutoksia tuona aikana. Merkittävintä oli huomata, että edelleen vuosikymmenien jälkeenkin he ovat aivan yhtä innoissaan ammatistaan, kuin me opiskelijatkin. Koulutus on englanniksi ja vaikka kielen kanssa muuten ei olekaan itselläni suurempia haasteita, tuli alan terminologiassa yleisesti käytettäviä lyhenteitä jo ekana päivänä kymmeniä ja varmasti kurssin aikana määrä vielä moninkertaistuu. Ekassa päivässä oli ihan mielettömän hyvä fiilis ja kurssikaverit oli ihan huipputyyppejä. Näiden leidien kanssa sitä tullaan myös työskentelemään jatkossa, joten tosi hieno homma huomata jo nyt, että ryhmässä on hyvä henki ja homma toimii. Just love it.

Päätin lähteä katsastamaan tänään Design Marketin tarjonnan Kaapelitehtaalle eikä kyllä tarvinnut pettyä. Väkeä oli paikalla tungokseksi asti, mutta minua se ei haitannut, kun keskittyi vaan omiin touhuihin. Löysin olohuoneeseen tämän Havuun pöydän harmaana, josta laitan lisää kuvia, kun toimitus tulee kotiin. Tutustu Havuun tuotteisiin ja toteutuksiin tästä . Tämä ihana Lillen Malin-toppi löytyi ihan sattumalta ja ihastuin siihen niin kovasti, että mukaan lähti, vaikka en vaatteita sinne ensisijaisesti lähtenytkään hakemaan. Samalla mallilla on toteutettu myös Melissa-mekko ja minulla oli vaikeus valita näiden välillä, mutta päädyin tällä kertaa valitsemaan topin. Lillen kokoelmaan pääset tutustuman tästä . Pahoittelen kännykkäkuvien heikkoa laatua.

Itselläni on paha tapa repsahtaa terveellisestä ruokavaliosta flunssan, loman, illanvieton tai muun poikkeavan tilanteen vuoksi. Parasta olisi palata ruotuun heti, mutta itsellä on tapana lannistua repsahduksen jälkeen ja ryhtiliike jää tekemättä. Tämä onkin aiheuttanut painon kanssa jojoilua melkolailla. Nyt olen jälleen päättänyt tehdä ruokaremontin ja toiveena olisi löytää ruokavalio, jonka kanssa voisin elää lopun elämää sopivan terveellisesti, mutta silti sallia pieniä herkkuhetkiä ilman totaalista repsahdusta. Tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion apuna on ainakin aluksi hyvä käyttää ruokapäiväkirjaa ja itselleni oiva sellainen on löytynyt kiloklubi.fi -sivustolta. Sivustolle saat luotua oman profiilin, johon tallennat tämänhetkiset tietosi ja tavoitteesi. Profiiliisi tallennat päivän ruokailut ja liikuntatiedot. Se laskee automaattisesti käytetyt kalorit käytetyistä ruoka-aineista ja ilmoittaa päivän energiatarpeesi ja samalla antaa ohjeita oikeaan ruuokavalioon. Historia

Rakastan siistiä kotia, vihaan siivouspäiviä - hankala yhtälö. Meillä on aika iso koti noin 180 m2 kolmessa kerroksessa. Elämisen kannalta oikein toimiva koti, mutta ai että siivouspäivänä miettii, riittäisikö muutama neliö vähemmän. Löydän usein siivouspäivinä itsestäni ärripurrin ja hermostun ihan typeristä asioista välttelen myös usein sitä operaation aloittamista. Varmaan aika tuttu juttu monelle. Huomattavasti siedettävämpi tästä kurjasta toimenpiteestä tulee, kun laitan päälle lempimusiikkiani ja annan sen pauhata stereot täysillä samalla kun siivoilen. Huomaan usein, että se aloittaminen oli kaikkein tuskallisin vaihe, kun draivin saa päälle, loppu menee omalla painollaan. Ja ah sitä ihanaa tunnetta kun koti on siivottu, voi istahtaa vaikka sohvalle lukemaan ja rauhoittua nauttimaan ihanan siististä kodista vaikkapa kynttilänvalossa. Onko teillä muita hyviä keinoja vähemmän kivojen asioiden muuttamisesta hieman miellyttävämmiksi?

Olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä pitää olla tavoitteita, joita kohden pyrkiä. Itselleni tavoitteet ovat mahdollistaneet monen unelman toteutumisen. Elämää ei kuitenkaan voi suunnitella valmiiksi, sillä emme tiedä, mitä seuraavan nurkan takana odottaa. Silti ei ole syytä pelätä pahinta vaan toivoa parasta. Näihin ajatuksiin minut on saatellut tällä viikolla kolme eri elämänkohtaloa, joista kerron lyhyesti. Omassa elämässäni on ollut takana aika rankka kesä työuupumuksesta johtuen, siitä olenkin jo kirjoittanut aiemmin tässä blogissa. Nyt olen kuitenkin hyvää vauhtia toipumassa ja suuntaan kohti uutta ammattia ja elämä todellakin on toivoa täynnä. Viimeisen viikon vapaaherrattarena aioin käyttää kivoihin pikku projekteihin täällä kotona, jotka ovat odottaneet parempaa aikaa. Yhden näistä pikkuproggiksista sainkin tehtyä. Tiistaina mieheni loukkasi selkänsä töissä ja aika moni lyhyentähtäimen suunnitelma meni uusiksi. Löysin itseni taksikuskin, omaishoitajan ja kokin rooli

Cabin crew -koulutus alkaa varsinaisesti maanantaina ja olen todella innoissani. Tällä viikolla saatiin jo kurssiaikataulut ja melko tiukkaa tahtia näyttää olevan. Tehtävämme oli myös toimittaa etukäteen mitat työasua varten ja aloittaa ammattisanaston pänttäys. Ammattisanastossa on paljon ennestään tuttuja tai hyvin loogisia termejä. Muutamia melko hupaisiakin termejä mukana, kuten DEAD-HEAD-CREW. Suurin haaste on mielestäni lentokenttälyhenteiden opettelu, niitä kun on aika paljon eikä kaikki lyhenteet ole pääteltävissä kaupunkien englanninkielisistä nimistä. Intoa puhkuen uutta oppimaan!

Mulla on ollut monta hommaa odottamassa "sitten joskus kun on aikaa" -hetkeä. Lupasin toukokuussa hoitavani tämän kesän aikana yläkerran parvekkeen lautojen käsittelyn. Mieheni hoiti toukokuussa alakerran terassin ja pation osuuden ja mun hommat jäi odottamaan. Eilen pesin terassin valmiiksi ja tänään sain hoidettua itse sutimisen. Kyllähän siitä ihan kelvollista jälkeä syntyi. Tuohan on loppupeleissä aika nopeaa hommaa, mutta se ryhtyminen on suurin haaste. Kaipa tämä vielä luetaan tämän suven hommiksi vaikka syyskuun puolelle livahtikin. Tuntuu silti hyvältä saada listalta pois edes yksi juttu, monta jää vielä jäljelle.

Toiseksiviimeinen lomaviikko sujui nautinnollisissa merkeissä Ranskan Rivieralla Juan Les Pinsin, Nizzan ja Monacon maisemia ihastellen. Toki hieman shoppailua ja auringonottoa mahtui mukaan myös, mutta pääpaino oli maisemien ihastelussa. Katukuvassa itselläni pisti silmään alusvaateliikkeiden runsas määrä. Ehkä se tuntuu siltä vain suomalaiselle Sloggi-tarjontaan tottuneelle ja ihania alusvaateliikkeitä Suomeen lisää kaipaavalle. Materiaalit sekä yöasuissa että alusvaatteissa oli todella miellyttäviä eikä hinnatkaan olleet päätähuimaavia. Pakkohan sitä oli muutamat ihanat yöasut kotiuttaa ja lisääkin olisin halunnut, mutta koska merkkien kestävyys ei ollut tiedossa, päätin jättää osan seuraavaan kertaan, mikäli nämä käytössä hyväksi havaitaan. Nizzan upea ranta. Antibesin vanhan kaupungin niemi. Monte Carlon satama. Monte Carlo. Kalakauppa Juan Les Pinsissä. Hedelmä- javihanneskauppa Juan Les Pinsissä. Juan Les Pinsin ranta. M